tiistai 17. heinäkuuta 2012

Kuulumisia.


Olemassa ollaan edelleen!

Olen useaan otteeseen avannut tämän tekstikentän ja aloittanut avautumiseni.. Ja lopettanut kesken.

En tiedä, mistä kirjoittaa!

Jotenkin päivät menevät niin nopeasti.. Aamulla sitä herää, ilmestyy 7:50 työpaikalle, painaa päivän duunia pikkuhiljaa, lähtee 16:10 kotiin. Sitten koirakaveri ulos ja jotain pientä ohjelmaa kunnes kello on 20 ja voi käydä suihkun & koiralenkin kautta nukkumaan.

Ajattelin tehdessäni vuorotyötä etten kestäisi tällaista elämää viikkoakaan. Jokainen päivä on niin samanlainen. Ja silti tunnen oloni paremmaksi kun aaaaikoihin! Noh, siihen tunteeseen nyt saattaa jotkut muutkin asiat vaikuttaa.. Heh.

Töissä olen nyt kolmatta viikkoa ja viihtynyt olen. Joudun tämän viikon päätteeksi vaihtamaan toimipaikkaa ja se todella harmittaa. Tykästyin niin tuohon tällä hetkellä tekemääni hommaan.
 

Miesrintamalla asiat ovat muuttumassa jotenkin vakavammiksi. Eivät kuitenkaan liian vakaviksi, ei mitään virallisia ilmoituksia tähänkään väliin! Mutta kyllä sitä on tullut mietittyä, miten välimatkaa saisi pienemmäksi.. Ja milloin.


Olen saanut itseni kiinni ajattelemassa asioita ja vaihtoehtoja, joita en ole ollut valmis edes harkitsemaan aiemmin. Esimerkiksi muuttoa paikkakunnaltani. Miehen takia.. Huoh. Toisaalta aivosolu karjuu että äly hoi, älä jätä! .. Ja toisaalta sydän muistuttaa, että ellei nyt niin ei ehkä koskaan, ja ellei koskaan niin teen todella virheen. Kyllähän sitä ajattelee, että aivan himmeetä lähteä muuttamaan miehen perässä.. Mutta miksi en tekisi niin? Mikä minua estää? Jatkaisin tottakai opintojani ja näin, en minä hulttioksi ajatellut. En sellaista sitten enää ihan niin vaan tehdä kun on lapsia tai asuntolaina. Noh, katsotaan nyt mihin tämä tästä kehittyy.


Kirjoittamisintoa rajoittaa myös merkittävästi juuri hajoamassa oleva koneeni. Joudun esimerkiksi kaikki huutomerkit copy-pasteamaan! Ja iso osaa muista näppäimistä hakkaamaan sormet ruvella. Ihanaa, ihanaa. Onneksi synttäreihin ei ole tuhottomasti aikaa, suunnittelin uusivani kalustoa kesätyörahoilla ja mahdollisilla synttärilisillä.

2 kommenttia:

  1. Entä jos mies muuttaisi sun luoksesi :)? Miks ylipäätään se tuntuu olevan pikemminki sääntö kuin poikkeus että nainen aina menee miehen perässä, tylsää.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinähän sen sanoit! Ja näin on tosiaan näillä näkymin käymässä... :D Eli hän tulee tänne, koska saadaan asiat helpommin sillai onnistumaan. Sitä odotellessa siis.. :)

      Poista