tiistai 24. huhtikuuta 2012

Sadan vuoden takaisista elämäni miehistä.

Mikä näitä sadan vuoden takaisin ihastuksia ja heiloja oikein vaivaa?

Tässä ihan lyhyen ajan sisällä oon nyt törmännyt sattumalta ensin yläasteaikaiseen ihastukseeni (joka tosin piti minua silloin vielä ihan tositosi dorkana), sitten yläasteaikaiseen "boifrendiin" ja lopulta nyt yläasteaikaiseen heilaan. 

Ja kaikki nämä ovat olleet hirveän kiinnostuneita että miten musta nyt tämmöinen on kasvanut, tyyliin uu mama mä käyn kuumana mama.

Joo.. Tosi söpöä, mutta kun ei. Tosiasiahan on, että mä olen toki kasvanut finnipäisestä, alipainoisesta, koulukiusatusta rasvaletistä tämmöiseksi tyylinsä tuntevaksi, hyvin itsensä kantavaksi, terveen näköiseksi valioyksilöksi (finnipää olen siis edelleen! <3) mutta pojat eivät ole muuttuneet mihinkään suuntaan. Eivät sitten niin mihinkään! 

Miten se on edes mahdollista?

Weheartit.com

Ja mikä tämä yllättävä, yhtäkkinen kaipuu menneeseen - meininki nyt oikein on olevinaan? Kohdistuuko tämä kaikkiin tasapuolisesti, johtuuko tämä tästä ikäluokkani ikävaiheesta vai onko tää nyt joku ihan tosi psykoottinen juttu? Hmm.

Suurin kysymys! Mitä tuollaiselle menneiden vuosien tuttavuudelle sanoisi, kun tämä pyytää puhelinnumeroa? Enhän minä nyt voi olettaa että kaikki haluavat kanssani treffeille (vaikka kaikkihan siis haluavat), mutta onko numeronsa antaminen yhtä kuin treffipyynnön hyväksyminen, mikäli sellainen oli miehellä mielessä? Entä jos mies haluaa oikeasti ihan vaan kaverin ominaisuudessa joskus esimerkiksi baarireissullaan tai keskustassa ollessaan soittaa ja kokoontua yhteen muistelemaan menneitä sekä päivittämään tilannetta? Tekevätkö miehet sellaista kaverimielessä? Ärhh. Oon muuten taas sotkenut itteni aika mielenkiintoiseen soppaan.

Weheartit.com

Siis kuinka paljon tämä asia oli helpompi silloin, kun seurusteli. Kaikki tiesivät, että toi nainen seurustelee, eikä kukaan ruvennut edes kaverina ehdottelemaan kahvihetkiä (saattoi johtua myös ex-miesystävän kokoluokasta). Nyt olen vapaata riistaa kaikille, enkä voi ikinä tietää mikä ajatus kenelläkin on missäkin vaiheessa mielessä!


Weheartit.com

Etteks te nyt tajua että mä oon ihan mahottoman in love ihan toiseen mieheen enkä mä välitä teiän typeristä jutuistanne yhtään mitään ku mä oon vaan että aww <3 ja ihkutan uutta tulevaa miestäni. NIH!

Weheartit.com

Feikkitattoos!

Muutaman mutkan kautta löysin itseni tämmöisiä kuolailemassa!

http://www.faketattoos.se/fi/


Eli siis "feikkitatuointeja", tai miksi noita sitten haluaakaan kutsua. Siirtokuvia, jotka kestävät nettisivun mukaan 3 - 5 vuorokautta iholla. Olisin heti tilannut itselleni muttei satu olemaan luottokorttia eli pah, pitäkää tunkkinne.

Tuolla on kuvia ja tekstejä, ehdottomasti eniten mun tyylinen kuva oli tämä:

http://www.faketattoos.se/fi/

Pöwwö <3

Mulla on siis tollanen vakavamman laatuinen pöllöfetissi. Ja ylipäätänsä lintufetissi. Linnut on niin kiehtovia ja kauniita elukoita! Voisin seurata tipujen touhuja ihan tunti kaupalla ellei olisi muuta tekemistä. Musta olisi ehdottomasti pitänyt tulla ornitologi mutten tajunnut asiaa vielä lukiossa ollessani, enkä opiskellut bilsan & kemian läksyjäni.. Tyhmä.

Weheartit.com

Tatuoinneista puheen ollen oon aatellut, että jos jonain päivänä hullaantuisin sillai, että menisin oikeasti ottamaan kuvan itseeni, niin ottaisin erittäin todennäköisesti pöllön. Mullahan ei siis ole yhtään tatuointia, muttei mulla ole niitä mitään vastaan. Tai oikeastaan puolestakaan, siis aika neutraali suhtautuminen. Ihan kun kysyttäisi että ootko korvakoruja vastaan vai puolesta. (Korvakorujakaan mulla ei muuten ole, mutta sellaisia ei luultavasti ikinä silti tulekkaan.)

Weheartit.com

Pöllöhän symboloi tietynlaista viisautta, sellaista sisäistä näkemystä ja sen sisäisen maailmansa näkemistä. Pöllö on perinteinen voimaeläin. Toi voimaeläinjuttu on kanssa tosi kiinnostava, siihen olisi hauska perehtyä enemmänkin. En mä nyt noihin menisi koko elämänkatsomustani luottamaan mutta onhan esim. tollasia voimaeläin- ja horoskooppijuttuja hauska lueskella aikansa kuluksi. 

No enivei, jotenkin oon aatellut että jos olisin eläin niin olisin pöllö. :D Kuulostan ihan psykolta, mutta toivottavasti saatte kiinni tästä mun ajatuksestani! Sellanen hiljainen tarkkailija, joka ainakin näyttää fiksulta ja pramealta. Ainahan ei tarvitse oikeasti olla kovin viisas antaakseen kuitenkin ihmisille tosi fiksua kuvaa itsestään. Helpoin tapa saada ihmiset päivittelemään, miten fiksu onkaan, on olla hiljaa, kuunnella ja ehkä myhäillä hiukan sopivissa väleissä. Kokeiltu on, toimii.


Weheartit.com

En nyt kuitenkaan ole ottamassa mitään tatuointia tässä lähitulevaisuudessa. Mutta kai ihmisellä ajatuksia ja jotain hulluhkoja suunnitelmia saa olla, vaikkei toteuttamisvaihe olisikaan käynnissä, tai edes käynnistymässä! Toisin sanoen on mulla hyvinkin tarkka ajatus siitä, millaisen kuvan ottaisin, jos nyt niin tekisin. (Kylläpä levisi tää juttu käsiin taas. Piti vaan esittelemäni noita feikkitatuointeja, ja päädyn selittämään pöllöjen merkityksestä mun elämässäni. Aika mennä huilille?)

Weheartit.com

maanantai 23. huhtikuuta 2012

Tampereen reissu 23.4.


Terveiset Tampereelta!

Spirit Storeista toinen oli kadonnut ja toisessa valikoima oli aivan ala-arvoinen.. Minä kun niin innolla odotin sinne pääsyä! Kokeilin tuota edellisessä postauksessa hehkuttamaani paitaa, eikä tuo 1-olkaimisuus ole todellakaan mun juttuni! Unohdetaan koko homma, not gonna happen'. Noh, päästiinpähän kuitenkin Pancho Villaan safkalle ja Ikeaan tuhlaamaan rahamme! Sekä muutamaan muuhunkin kivaan mestaan, mm. parille kirpparille & Pizza Hutiin! Eli ei turha reissu lainkaan.

Koska kaikki haluaa tottakai tietää mitä kaikkea täydellisen turhaa mulle tarttui Ikeasta mukaan, niin perässä muutamia kivoja kuvia. Ei tietenkään omia vaan ihan suoraan Iksun sivuilta otettuja. 

(Tämmöistä lapsityövoimalla tuotettua kertakäyttökulttuuria minäkin, mukamas niin hyvä ihminen, tuen pienillä rahoillani.. Huoh! Väsynyt ämmä.)

Tärkein ostokseni, jota olen vajaan vuoden lykännyt: Naulakko! Jonka sain muuten ihan omin voimin kasaankin tuossa. Eihän tuo mitään valurautaa ole, mutta ihan käypä nyt kuitenkin. Eipähän enää tarvitse nolona sopertaa vieraille että koittakaa joku paikka keksiä niille rytkyillenne... Naulakolla hintaa n. 30e.


 Uudet kirsikan väriset verhot...
 

Saman sävyinen huopa nojatuolin karmille.
Tarjotinta olen himoinnut pitkään, mutten vaan ole saanut aikaseksi sellaista hankkia. Nyt mukaani siis vihdoinkin tarttui tarjotin, tuo kukkakuvioinen. Oijoi mitä sinkkuiltoja onkaan tulossa, kun voi ihanasti suloisella tarjottimella kantaa kaakaonsa yöpöydälle!





 ... Kukka. Kyllä. Minulla ei ole ehkä ikinä ollut mitään kukkaa. Siis elävää. Katsotaan selviääkö hengissä viikon vaiko peräti kaksi ihan.






Ja muutama muukin kampe sieltä sitten lähti mukaani, muttei niistä sen enempää. Rahaa tottakai meni enemmän kuin mitä olisi ollut pistää, mutta ehkä nipistän sitten loppuviikon menoista.. Ehkä.

Ja ensimmäinen itse ottamani kuva tässä blogissa!

Hyvin pieni katsaus lopputulokseen:

(Verho on hassusti ja pöydällä on siihen kuulumatonta kamaa mutta.. U know.)



Aika.. Pinkkiä. Ja on tarkoituskin olla! Me like it. Ei mun koko asuntoni oikeasti ihan noin pinkki ole, kunhan tossa nyt sitä on vaan poikkeuksellisen paljon.. Oikeasti!

Sain myös tehtyä hankinnan, josta olen erityisen iloinen! Nimittäin uudet kengät. Tarkoitus oli bongata kengät joilla a) pääsisi kävelemään edes jonkin matkaa b) kehtaisi olla ihmisten ilmoilla c) ja jotka olisivat suhteellisen helpot sujauttaa jalkaan roskanvienti- tai koirankusetusreissullekin. Ja sellaiset todellakin löysin! Ilokseni ne olivat vielä korttialennuksessa, eli normihinnan (39e) sijaan maksoin alennetun hinnan (25e). Sopii!



Jos ihmettelette tätä uutta omien kuvien lisäämisintoa, niin kyse on uudesta ystävyyssuhteestani Picasan kanssa. Asiasta enemmän tietävä pikkusiskoni kehoitti tutustumaan ohjelmaan, ja minä olin heti aivan myyty! Kuinka helppoa! Kuinka yksinkertaista ja ihanaa! Kaikkia ikivanhoja kuvia vaikka kuinka paljon! Voi että, kaikki kuvat samassa paikassa nähtävillä! Ja SUOMEKSI! Toivottavasti en hetken päästä herää toteamaan tämän olleen vain unta, hahah. Rivien välistä siis luettavissa, etteivät nämä kuvanmuokkausohjelmien kanssa hierotut tuttavuudet ole aina menneet ihan putkeen. 

En kuitenkaan ole onneksenne kovin kova kuvailemaan, eikä omia kuvia tulla todennäköisesti ihan hirveästi näkemään Picasoista huolimatta. Pahoittelut kehnosta kuvanlaadusta, kamerani on jo nykyajan mittapuulla vanha nainen. Uutta en kuitenkaan lähde hankkimaan ennen kuin vanhasta aika jättää.

Oumaigaad mikä kilometripostaus! Huomaa että väsymys menee aivan yli jo, valvotun yön ja päivän jäljiltä pää on pehmeä kuin sula suklaa.. Naminami. Voisi harkita nukkumista?

sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Kaija Koo - Päivä kerrallaan (2012)

Kaija Koo
2012

Ota mut päivä kerrallaan
Ei enää mennä liian paljon vannomaan
Kun totuus kuitenkin on
Että mikään ei oo varmaa
On helppo tehdä samat virheet uudestaan

Ja silti edelleen
Mä uskon rakkauteen

Nyt päälle kaikki valot vaan
Ei oo täydellinen kumpikaan
Ja vaikkei kukaan saa ketään omistaa
Päivä kerrallaan saat mut lainaan
Päivä kerrallaan saat mut lainaan

Missä meitä vielä odotetaan
On ovet auki ja niistä pääsee kulkemaan
Mä tiedän ainoastaan että aikuisia me ollaan
Mä olen nähnyt aika paljon pahempaa

Ja silti edelleen 
Mä uskon rakkauteen

Nyt päälle kaikki valot vaan
Ei oo täydellinen kumpikaan
Ja vaikkei kukaan saa ketään omistaa
Päivä kerrallaan saat mut lainaan
Päivä kerrallaan saat mut lainaan

Ota minut, älä odota huomista
Ota minut, älä odota vastausta
Ota minut, älä odota mitään
Ota tänään ja se riittää, riittää 

Nyt päälle kaikki valot vaan
Ei oo täydellinen kumpikaan
Ja vaikkei kukaan saa ketään omistaa
Päivä kerrallaan saat mut lainaan
Päivä kerrallaan saat mut lainaan


Waiting for a call...


Weheartit.com


Tiedän.

Täysin aivotonta odottaa viestiä / puhelua ihmiseltä, jolle voisi ihan yhtä hyvin itse tekstata tai soittaa.

Mutku!

En mä nyt montaa kertaa päivässä joka päivä voi sille tekstata.

Kun ei ole mitään oikeaa asiaakaan.

(Tai no on! Mutta se ei ehkä halua kuulla kuukauden tuntemisen jälkeen kuinka olen bongannut hänelle täydellisen työpaikan mun asuinkaupungistani, krmh...)

Tää on ihan naurettavaa, ei mun kuuluisi olla tämmönen mahdoton teini.

Weheartit.com

Eksku Tampereelle.

Vielä viimeinen yövuoro edessä, jonka jälkeen ei tietenkään ole vapaata (yliarvostettua), mutta kylläkin koko maanantaipäivä aikaa.

Ajateltiinkin pikkusiskojen & nuorimmaisen boifrendin kanssa lähteä ekskulle Tampereelle.

Suuntana todennäköisesti keskusta & Ikea. Ideapark on aiemmilla tämän tyyppisillä ekskuilla jäänyt näkemättä, mun mielipiteeni on, ettei se ole rajallisen aikamme arvoinen mesta. Katsotaan nyt mitä nuoriso asiasta sitten tuumaa.

Mietin pääni puhki, mikä on se kauppa siinä keskustassa, mihin ihan ehdottomasti haluan (tiedättekö fiiliksen, kun melkein näette sanan silmissänne, muttette vaan saa siitä kiinni?) ja Googletin hiukan, jolloin löysin todella osuvan artikkelin Tampereella shoppailemisesta.

Artikkelista bongasin myös kaupan, jonka nimi oli hiukan hakusessa: Spirit Store!

Jotain tollasta yksiolkaimista mekkoa tai paitaa tekisi mieli ainakin kokeilla. Etenkin toi jälkimmäinen näyttää aika houkuttelevalta, mikäli värivaihtoehtoja on muitakin.. Naminami! Nätti malli näissä kuvissa muuten.


Sivuilta bongattavissa tämmöinen tositosi kiva pöllösormus! Oww.

Matkalla saatamme poiketa tapamme mukaisesti Pancho Villassa.. Slurps.

Nyt kun vaan saadaan sovittua aikataulusta ja vierailukohteista.. Ihan piece of cake kun kolme siskosta rupeaa sopimaan keskenään että mistä lähdetään ja milloin, pysätäänkö matkalla, mihin mennään ensin, kuinka kauan ollaan missäkin mestassa ja milloin lähdetään takaisin kotiin. Aapuva!

lauantai 21. huhtikuuta 2012

Mussiikkii.


Tein eilen ihan heRkullista hedelmäsalaattia, ja tiedättekö että ihan suoranaisesti vituttaa, kun tänään mun kauniin salaattini banaanit olivat ihan hirveän näköisiä! Ihan mustia & oksettavia, hmpf.


Oli miten oli, muutama aivan ihastuttava biisi:



 





Chisu - Kolmas pyörä (ihan uusi biisi!)



Toi PistePisteen biisi on aivan IHANA! Oomagah, voisin kuunnella sitä ihan loputtomasti putkeen!

Ja uusi soittariääneni, myös todella kiva kappale:




Jaha, yövuoro iloisesti jälleen kutsuu tekijäänsä.. Ärh! Jotenkin en nyt yhtään taas jaksaisi.

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

H&M:n ALE!


Eli hiukan shoppailin H&M.com:n alessa! Ei siellä enää oikein ollut mistään kivoista vaatteista kokoa / väriä, harmi.. Viimeksi kun katselin niin oli kaikesta kaikkea, enkä sitten tilannut vielä silloin.. Tyhmätyhmätyhmä. Noh, ihan kiva että edes noi saan. Pistettiin samaan tilaukseen pikkusiskon kanssa jotta saadaan sitten kivasti puolittaa postikulut. Kengät 10e, lasit 6e, postikulut 4e. Naminami!

tiistai 17. huhtikuuta 2012

Niin helppo olla?

Tossa työtä raskasta raataessani (pah!) mietiskelin tuota kun eilen tänne avauduin, että tämän uuden murmelini kanssa on "niin helppo olla". Niin että mitä se sellanen "niin helppo olla" sitten oikeastaan tarkoittaa. Lause kuulostaa niin ällöttävältä kliseeltä että oli pakko pohtia asiaa ja perustella itselleen, miksi tunnen niinkin kliseisesti. Ja miksi olen niin urpelo että sanon noin ällöttävän kliseisen asian ääneen!

Lisäksi metsästin ihania ällöjä kuvia, nam:


Miettiessäni sitä, mikä olotila vastaa "niin hyvä olla" - tunnetilaa, päädyin siihen, että se on vähän niinku yhtä kuin tunne, että sinut hyväksytään, sinusta pidetään ja sinua arvostetaan juuri sellaisena, kun olet. 

"Niin hyvä olla" - olotila on tottakai eri tyyppinen ja vahvuinen eri ihmisten kanssa ja sen voimakkuus vaihtelee. Se tunne, joka minulla on uuden ihastukseni kanssa ei ofkoors ole samanlainen kun se tunne, joka minulla oli  aikoinaan ex-miesystäväni kainalossa 5 vuoden yhteishengailun jälkeen tai kun se fiilis, joka minulla on parhaan ystäväni kanssa kunnolla räkättäessämme yhteisille hullutuksille. Mutta yhtä tottahan se silti voi olla. "Tunne on aina tuntijalleen täyttä totta", tiedättehän tän moraalisaarnan?



Päädyin lopputulokseen, että "niin hyvä olla" - tunnetilan saa aikaseksi, kun voi olla varma, ettei toisen ihmisen tykkääminen tai välittäminen ole kiinni pelkästään pintapuolisista asioista, kuten paksusta lompakosta, isoista tisseistä tai nätistä naamasta. Vaan että nimenomaan voit luottaa siihen, että toinen ihminen on seurassasi (pintapuolisten asioiden lisäksi) niiden juttujen takia, mitä olet, mitä teet tai mitä ajattelet ja sanot. Siis että uskallat oikeasti luottaa siihen, ilman että kokoajan takaraivossa jyskyttää, että mitä jos toi onkin ihan hirveä mulkero ja käyttää mua vaan hyväkseen.

Kyllähän siitä aika hienon fiiliksen saa väkisinki aikaseksi.

Kui hienoa!



Sinkkunaisen blogista on tulossa nyt ihan ällöilyblogi, mutta koitan ryhdistäytyä! No, eiköhän tuollaiset ihastumiset kuulu myös sinkkuelämään. En onneksi ole sentään mihinkään parisuhdekuvioihin rupeamassa, se nyt tästä enää puuttuisi!

maanantai 16. huhtikuuta 2012

Sain ihanan blogitunnustuksen Anzu-Anssulta, kiitos siitä!


Tunnustuksen säännöt:
  1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi sen sinulle.
  2. Valitse viisi suosikkiblogiasi (joilla siis alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
  3. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi.
  4. Toivo, että ihmiset joille lähetit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen.


Eli täältä pesee:

http://sentenced-to-live.blogspot.com/

http://pohjoisen-taivaan-alla.blogspot.com/
http://tietynlainen.blogspot.com/
http://iitaompelee.blogspot.com/
http://sekalainensoppa.blogspot.com/

Ihanien nuorten naisten pitämiä ihania blogeja!

Ihastumisesta & korvikkeista...


Terveisihä Pohojoisesta!

Ihana palata kotiin kevään keskelle! Tänään on istuttu junassa aika tasan 10h ja tultu Suomen maan halki. Maisemat olivat hienoja ja sain opinnäytetyöasiaani ehkä hippasen eteenpäin, joten mikäs siinä istuskellessa.

Ja hei!

Se on virallista nyt: Sinkkunainen on ihastunut.

Tulee vaan mieleeni Soutaa huopaa - biisin yksi kohta: 

Mitä vittuu, miten tää nyt tähän meni?


Niin... Kui tää ny tällai? En mä tiedä!

Tämmöset ylenpalttiset edes puolijulkiset tunteenpurkaukset eivät todellakaan normaalisti kuulu mun päiväjärjestykseeni. Eivätkä itseasiassa pahemmin yksityisetkään tunteenilmaisut. Ja nyt oon sortunut molempiin, wattafak?!

Ei minua ole kasvatettu tämmöiseksi, eikä opetettu saamaan mitään päättömiä tunteentunnustuskohtauksia. Ajattelinkin ilmeisesti nousta kapinaan ja kertoa kaikille jotka tielleni sattuvat että hei, minä pidän hänestä! Minä todella pidän hänestä! Menin sitten vielä niinkin hullun jutun tekemään, että kerroin sen hänelle itselleenkin. Ei muuten kuulu tapoihin. Mutta tein sen silti! Eikä edes kaduta! Niin tyhmänrohkea en sentään ollut, ettäkö olisin ekana mitään myöntänyt. Kyllä aloite tuli vastapuolelta, hähäh.

Sen lisäksi, että olen aivan ihastunut ja myönnän kaiken, uusi juttu on myös se, ettei lainkaan ahdista tämä olotila! Ja se on jo aika... Huolestuttavaa. Tai ihanaa.

Weheartit.com

Sen ihmisen kanssa on vaan niin helppo olla. Oon voinut ihan rehellisesti olla aika pitkälti tämmönen, kun keskenänikin olisin, eikä yhtään ole näyttänyt haittaavan. Ja kun mies on vielä ihan fiksukin! Hyvin sujuu syvällinen keskusteleminen niin eri alojen palkkakehityksestä kuin abortin eettisyydestä. Eikä edes tarvitse olla samaa mieltä, ja silti voi jutella aiheesta! Kui hienoo se sit on!

Kun tähän kaikkeen ihanuuteen lisää vielä käytöstavat, hyvät perhesuhteet, korkeakoulutuksen, työpaikan, oman auton sekä ulkonäön, jonka voisi luulla poikakalenterista kopioiduksi, combo on aika.. Ihanteellinen.

Weheartit.com

Mitä oon mahtanut tehdä ansaitakseni tämmöistä? Jos kyse on karmasta ja niistä muutamasta eurosta jotka kuukausilahjoittajana annan Unicefille & WWF:lle niin annan toki mielelläni vaikka enemmänkin! ;)

Vaikutan ihan järkeni menettäneeltä. Mutta olkaa huoleti, kyllä kunnon vanha pessimistissuuntautunut realisti on yhä olemassa ja voimissaan. Kyllähän sitä pohtii aina välillä kun vaan täältä hattarapilveltään kerkiää, että mistäs tässä nyt mahtaakaan olla kyse.

Äitee totesi heti miehen kuvan nähtyään hiukan epäilevällä äänensävyllä, että tuohan näyttää ihan ex-miesystävältäsi. Hmm... No niinhän se tekee, minkä sitä mieltymyksilleen mahtaa. Bestis asian sanoi ääneen: Joko olet menettänyt sydämesi, tai sitten se mies on vaan korvike. Korvike.

Korvike.

Auts.

Olenhan minä sitä miettinyt, tätä korvikeasiaa. Mikä sellainen korvike sitten edes oikein on? Mitä se merkitsee ihmissuhteelle ja sen mahdollisuuksille? Mistä tietää, onko suhde korvike? Voiko uusi ihastus olla olematta korvike jollekin toisella vanhalle jutulle? Mitä jos kaikki elämän ihmissuhteet ovatkin vain ensirakkauden korvikkeita?

Itseasiassa olen miettinyt aika paljonkin. Yrittänyt saada vastauksia pohdinnoilleni ja ajatella järjellä. Hirveän vaikeaa, kun ei halua missään nimessä joutua myöntämään itselleen uuden ihastuksen olevan vain se, mikä auttaa unohtamaan vanhan. Ja vielä vaikeampaa, kun ei tiedä onko asia niin vai ei. En tiedä olenko vaan nyt niin ihastuksissani, etten näe asioiden todellista luonnetta. Vai onko tässä mitään näkemistä.

Jos korvikesuhteen merkki on, että se alkaa lyhyen ajan kuluttua erosta, eikä korvikesuhteella ole tasapainoista tulevaisuutta, niin kyllä aika toivotonta on. Tiedän useita suhteita, jotka oltaisiin voitu em. kriteerin perusteella luokitella korvikesuhteiksi, ja jotka ovat silti kestäneet ja ihan toimivat edelleen.

Pitääkö eron jälkeen olla korviketta, tai voiko eron jälkeinen suhde olla olematta korvikesuhde? Onko sillä mitään merkitystä, onko mies korvike vai ei?

Oli miten oli, ajattelin nauttia tästä huumavasta fiiliksestä sen aikaa, kun sitä kestää, ja katsella sitten tarkemmin kun rupean taas tulemaan järkiini! Ja toivon siis tottakai, etten koskaan tule järkiini, eikä tule toinenkaan osapuoli. Yhtään ei harmittaisi.

Weheartit.com


tiistai 10. huhtikuuta 2012

So tired.

*Haaaukotus* ...

Eka päivä oman alan töissä takana, ihan poikki! Takana tässä vaiheessa siis 8 päivän työputki (joista 3 pitkää päivää...), edessä vielä 3 päivää oikeita töitä, sitten luottamustoimien sekä edustustehtävien hoitamista ja niiden takia monta sataa kilometria reissaattavaa viikonloppuna.. Arff. Ja ensi viikolla taas painetaan duunia kun pieni eläin, bingo!

Ja ihan pienet paineet koulutöistä painaa niskaa, kun pitäisi kaikenlaisten hommien olla valmiita eikä mitään ole vielä edes aloitettu! Opinnäytetyö pitäisi esitellä ensi viikon alkupuolella.. Jännää esitellä työtä, joka ei ole edes puolivälissä. 

Olen siis ottanut aivan liian monta asiaa hoitaakseni tähän kevään ajaksi, enkä pysty hoitamaan millään kaikkia.. Kauhea stressi ja yli 6 kuukautta yhtäjaksoisesti enemmän tai vähemmän flunssassakin! Hulluksi meinaa ihan tulla. Suunnitelma oli, että hoidan luottamustoimeni, koulukurssini ja opinnäytteeni tässä kevään aikana kunnialla pois alta, ja sitten painan kesän duunia, mutta kun kesätöiden saaminen osoittautuikin yllättävän haasteelliseksi ja koko kevääksi taas tarjottiin enemmän vuoroja kun pystyn tekemään niin menivät kyllä suunnitelmat hiukan uusiksi...

Noooh.. Nuorena sitä jaksaa, niin ne ainakin väittävät...



maanantai 9. huhtikuuta 2012

Oioi!

Kuvioissa taas!

Pääsiäinen meni osittain työnteon merkeissä, osittain taas aika söpöissä meiningeissä.. :')

Eli hienosti sujuivat 3,5 vuorokauden treffit!

Niin on kehuttu, kohdeltu ku prinsessaa ja pidetty hyvänä, ettei tiedä miten tähän sinkkuelämäänsä taas meinaa voida tottua.


Weheartit.com

Mies tuli siis aikalaillakin pidemmältä, joten rohkeasti sovimme, että hän punkkaa luonani sen 3 yötä minkä täällä päin viettää. Riskien maailma, mutta kyllä kannatti! Ah, miten oli hienoa mennä toisen ihmisen kanssa kauppaan! Ette uskokkaan mitä kiksejä voi saada sellaisesta. Aina hajoilen ruokakaupassa, kun kivat pikku pariskunnat nahistelee, että otetaanko rasvonta tai vähärasvaista maitoa ja mitä tänään kokattaisiin. Ja minä siellä yksin mietin että söisikö koira mielummin kanaa vai nautaa.

Sitä mä eniten parisuhteessa kaipaankin.. Toista ihmistä duunailemaan mun kanssani maailman arkisimpia asioita. Oli vaan niin hienoa sopia, milloin mennään kauppaan, lähteä yhdessä ja kivasti pariskuntana siellä asioida sekä ihanasti purkaa ostokset toisen ihmisen kanssa. Ah! Ja television töllääminen! Miten paljon sen viihdearvo voikaan nousta, kun on vieressä toinen tyyppi, jolle voi kirota tositv:n tähtien aivosolujen vähäisyyttä! Oi niitä aikoja..

Entäs toisen kainalosta herääminen! En edes muistanut miten sairaan hienoa se sitten on! Heräät ja tajuat, että toisen käsi on sun ympärilläs, ja sitten et tiedä miten päin olisit kun on niin hyvä olla siinä. Ei mä en kestä!

Weheartit.com

Pääsin myös käymään pienen kaupunkimme yöelämässä sussu kainalossa, voi sitä nautintoa. Varsinkin kun mies oli todellakin sellainen, jota kehtaa esitellä! Hiukan menin rinta rottingilla kun tuli taas puolet kaikista tuntemistani ihmisista vastaan. Ja mikä sairas nautinto, kun eksäpeksän hyvät ystävät sattuivat olemaan samassa baarissa. Terveisiä vaan, buahahah. (Kuulostan siltä että haluan tapailla ihmistä vaan kostaakseni ex-miesystävälle mutta ei! Syitä on muitakin, ja siinähän se vissi ero edellisiin boifrendeihin ehkä onkin!)

Kyllä vaan jotenkin niin kolahti, etten tiedä miten siitä kertoisin. Ehkä ei tarvitse kertoa enempää, kyllä kai ainakin fiiliksen kokeneet tietävät mistä puhun. Se "ei helvetti tossa on sitä jotain" - olo. Vau. Sinkkunainen jää suremaan välimatkaa ja odottamaan, jospa sieltä susirajan toiselta puoleen löytyisi puhelin, jolla voisi rimpautella tänne sivistyksen suunnalle...

Weheartit.com

Ps. Koska Sinkkunainen on oikeasti täydellinen järki-ihminen, eikä anna tunteiden viedä itseään suuntaan eikä toiseen, angstattaa, kun ei tiedä mitä tästäkin ihmissuhteesta on taas hakemassa. Välimatka on oikeasti vähintään 12h, eli mitään seurustelukuvioahan tästä ei taida saada aikaseksi. Mutta ihastus on sen kokoinen, etten halua lähteä mihinkään "Etelän vakivarasussu" - kuvioonkaan. Oivoi, ei ole taaskaan helppoa tämä homma, kuulkaa.

maanantai 2. huhtikuuta 2012

Aww!

Sinkkunainen on ihan että:


(Sinkkunainen ei kylläkään enää ole 12 muttei nyt niin kauhean kaukanakaan siitä. Ainakaan henkisesti.)


Ja sitten oon ihan että:



Ja odotan vaan niin että vihdoinkin käy näin:


(Sanon aina, että jos tiputaan niin parempi tippua sitten sillai, että tietää pudonneensa. Noudatan tätä tälläkin kertaa. Jos mulle tehdään oharit tai muuten vaan paskat ni rysähdetään sitten kerralla kunnolla. :D)

sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

So excited to see you..

Äääh, arvatkaa mitä.


Sinkkunaisella on treffit sovittuina.. :')



Juurikin niiin oikean ihmisen kanssa.

Weheartit.com