tiistai 17. huhtikuuta 2012

Niin helppo olla?

Tossa työtä raskasta raataessani (pah!) mietiskelin tuota kun eilen tänne avauduin, että tämän uuden murmelini kanssa on "niin helppo olla". Niin että mitä se sellanen "niin helppo olla" sitten oikeastaan tarkoittaa. Lause kuulostaa niin ällöttävältä kliseeltä että oli pakko pohtia asiaa ja perustella itselleen, miksi tunnen niinkin kliseisesti. Ja miksi olen niin urpelo että sanon noin ällöttävän kliseisen asian ääneen!

Lisäksi metsästin ihania ällöjä kuvia, nam:


Miettiessäni sitä, mikä olotila vastaa "niin hyvä olla" - tunnetilaa, päädyin siihen, että se on vähän niinku yhtä kuin tunne, että sinut hyväksytään, sinusta pidetään ja sinua arvostetaan juuri sellaisena, kun olet. 

"Niin hyvä olla" - olotila on tottakai eri tyyppinen ja vahvuinen eri ihmisten kanssa ja sen voimakkuus vaihtelee. Se tunne, joka minulla on uuden ihastukseni kanssa ei ofkoors ole samanlainen kun se tunne, joka minulla oli  aikoinaan ex-miesystäväni kainalossa 5 vuoden yhteishengailun jälkeen tai kun se fiilis, joka minulla on parhaan ystäväni kanssa kunnolla räkättäessämme yhteisille hullutuksille. Mutta yhtä tottahan se silti voi olla. "Tunne on aina tuntijalleen täyttä totta", tiedättehän tän moraalisaarnan?



Päädyin lopputulokseen, että "niin hyvä olla" - tunnetilan saa aikaseksi, kun voi olla varma, ettei toisen ihmisen tykkääminen tai välittäminen ole kiinni pelkästään pintapuolisista asioista, kuten paksusta lompakosta, isoista tisseistä tai nätistä naamasta. Vaan että nimenomaan voit luottaa siihen, että toinen ihminen on seurassasi (pintapuolisten asioiden lisäksi) niiden juttujen takia, mitä olet, mitä teet tai mitä ajattelet ja sanot. Siis että uskallat oikeasti luottaa siihen, ilman että kokoajan takaraivossa jyskyttää, että mitä jos toi onkin ihan hirveä mulkero ja käyttää mua vaan hyväkseen.

Kyllähän siitä aika hienon fiiliksen saa väkisinki aikaseksi.

Kui hienoa!



Sinkkunaisen blogista on tulossa nyt ihan ällöilyblogi, mutta koitan ryhdistäytyä! No, eiköhän tuollaiset ihastumiset kuulu myös sinkkuelämään. En onneksi ole sentään mihinkään parisuhdekuvioihin rupeamassa, se nyt tästä enää puuttuisi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti