maanantai 16. huhtikuuta 2012

Ihastumisesta & korvikkeista...


Terveisihä Pohojoisesta!

Ihana palata kotiin kevään keskelle! Tänään on istuttu junassa aika tasan 10h ja tultu Suomen maan halki. Maisemat olivat hienoja ja sain opinnäytetyöasiaani ehkä hippasen eteenpäin, joten mikäs siinä istuskellessa.

Ja hei!

Se on virallista nyt: Sinkkunainen on ihastunut.

Tulee vaan mieleeni Soutaa huopaa - biisin yksi kohta: 

Mitä vittuu, miten tää nyt tähän meni?


Niin... Kui tää ny tällai? En mä tiedä!

Tämmöset ylenpalttiset edes puolijulkiset tunteenpurkaukset eivät todellakaan normaalisti kuulu mun päiväjärjestykseeni. Eivätkä itseasiassa pahemmin yksityisetkään tunteenilmaisut. Ja nyt oon sortunut molempiin, wattafak?!

Ei minua ole kasvatettu tämmöiseksi, eikä opetettu saamaan mitään päättömiä tunteentunnustuskohtauksia. Ajattelinkin ilmeisesti nousta kapinaan ja kertoa kaikille jotka tielleni sattuvat että hei, minä pidän hänestä! Minä todella pidän hänestä! Menin sitten vielä niinkin hullun jutun tekemään, että kerroin sen hänelle itselleenkin. Ei muuten kuulu tapoihin. Mutta tein sen silti! Eikä edes kaduta! Niin tyhmänrohkea en sentään ollut, ettäkö olisin ekana mitään myöntänyt. Kyllä aloite tuli vastapuolelta, hähäh.

Sen lisäksi, että olen aivan ihastunut ja myönnän kaiken, uusi juttu on myös se, ettei lainkaan ahdista tämä olotila! Ja se on jo aika... Huolestuttavaa. Tai ihanaa.

Weheartit.com

Sen ihmisen kanssa on vaan niin helppo olla. Oon voinut ihan rehellisesti olla aika pitkälti tämmönen, kun keskenänikin olisin, eikä yhtään ole näyttänyt haittaavan. Ja kun mies on vielä ihan fiksukin! Hyvin sujuu syvällinen keskusteleminen niin eri alojen palkkakehityksestä kuin abortin eettisyydestä. Eikä edes tarvitse olla samaa mieltä, ja silti voi jutella aiheesta! Kui hienoo se sit on!

Kun tähän kaikkeen ihanuuteen lisää vielä käytöstavat, hyvät perhesuhteet, korkeakoulutuksen, työpaikan, oman auton sekä ulkonäön, jonka voisi luulla poikakalenterista kopioiduksi, combo on aika.. Ihanteellinen.

Weheartit.com

Mitä oon mahtanut tehdä ansaitakseni tämmöistä? Jos kyse on karmasta ja niistä muutamasta eurosta jotka kuukausilahjoittajana annan Unicefille & WWF:lle niin annan toki mielelläni vaikka enemmänkin! ;)

Vaikutan ihan järkeni menettäneeltä. Mutta olkaa huoleti, kyllä kunnon vanha pessimistissuuntautunut realisti on yhä olemassa ja voimissaan. Kyllähän sitä pohtii aina välillä kun vaan täältä hattarapilveltään kerkiää, että mistäs tässä nyt mahtaakaan olla kyse.

Äitee totesi heti miehen kuvan nähtyään hiukan epäilevällä äänensävyllä, että tuohan näyttää ihan ex-miesystävältäsi. Hmm... No niinhän se tekee, minkä sitä mieltymyksilleen mahtaa. Bestis asian sanoi ääneen: Joko olet menettänyt sydämesi, tai sitten se mies on vaan korvike. Korvike.

Korvike.

Auts.

Olenhan minä sitä miettinyt, tätä korvikeasiaa. Mikä sellainen korvike sitten edes oikein on? Mitä se merkitsee ihmissuhteelle ja sen mahdollisuuksille? Mistä tietää, onko suhde korvike? Voiko uusi ihastus olla olematta korvike jollekin toisella vanhalle jutulle? Mitä jos kaikki elämän ihmissuhteet ovatkin vain ensirakkauden korvikkeita?

Itseasiassa olen miettinyt aika paljonkin. Yrittänyt saada vastauksia pohdinnoilleni ja ajatella järjellä. Hirveän vaikeaa, kun ei halua missään nimessä joutua myöntämään itselleen uuden ihastuksen olevan vain se, mikä auttaa unohtamaan vanhan. Ja vielä vaikeampaa, kun ei tiedä onko asia niin vai ei. En tiedä olenko vaan nyt niin ihastuksissani, etten näe asioiden todellista luonnetta. Vai onko tässä mitään näkemistä.

Jos korvikesuhteen merkki on, että se alkaa lyhyen ajan kuluttua erosta, eikä korvikesuhteella ole tasapainoista tulevaisuutta, niin kyllä aika toivotonta on. Tiedän useita suhteita, jotka oltaisiin voitu em. kriteerin perusteella luokitella korvikesuhteiksi, ja jotka ovat silti kestäneet ja ihan toimivat edelleen.

Pitääkö eron jälkeen olla korviketta, tai voiko eron jälkeinen suhde olla olematta korvikesuhde? Onko sillä mitään merkitystä, onko mies korvike vai ei?

Oli miten oli, ajattelin nauttia tästä huumavasta fiiliksestä sen aikaa, kun sitä kestää, ja katsella sitten tarkemmin kun rupean taas tulemaan järkiini! Ja toivon siis tottakai, etten koskaan tule järkiini, eikä tule toinenkaan osapuoli. Yhtään ei harmittaisi.

Weheartit.com


3 kommenttia:

  1. Nauti tuosta fiiliksestä nyt täysillä!
    Kyllä sitä ehtii synkistelemään myöhemminkin, jos sille on tosiaan tarvetta :).
    Oon iloinen sun puolesta, kun oot tuollaisen ihmisen löytänyt!! Mahtavaa ^_^.

    VastaaPoista